{"id":1631,"date":"2021-03-31T07:52:01","date_gmt":"2021-03-31T07:52:01","guid":{"rendered":"https:\/\/jakobstadsmuseum.fi\/kunskapsbanken\/malmin-kauppahuoneen-historia\/"},"modified":"2022-02-24T16:29:11","modified_gmt":"2022-02-24T14:29:11","slug":"malmin-kauppahuoneen-historia","status":"publish","type":"kunskapsbanken","link":"https:\/\/jakobstadsmuseum.fi\/fi\/tietopankki\/malmin-kauppahuoneen-historia\/","title":{"rendered":"Malmin kauppahuoneen historia"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n
Paikallishistoriaamme kertovat osaltaan paikkakunnalla aikoinaan el\u00e4neet henkil\u00f6t ja siell\u00e4 toimineet yritykset. Yksityiset henkil\u00f6t ja suvut ovat omalla toiminnallaan ja yritystens\u00e4 v\u00e4lityksell\u00e4 pystyneet vaikuttamaan kehitykseen ja j\u00e4tt\u00e4neet viel\u00e4 nykyisinkin n\u00e4kyv\u00e4t j\u00e4lkens\u00e4 paikallisyhteis\u00f6\u00f6n. Pietarsaaressa oli Malmin kauppahuoneen toiminnalla olemaan ratkaiseva merkitys kaupungin kehittymiselle 1800-luvulla. Malmin kauppahuoneen varustamotoiminta, merenkulku ja sahateollisuus loivat perustan Pietarsaaren kaupungin nykyiselle satama- ja teollisuuskaupunkiasemalle.Malmin kauppahuoneeseen tavataan laskea nelj\u00e4 sukupolvea. Niist\u00e4 ensimm\u00e4inen alkaa vuonna Niclas Malmin my\u00f6t\u00e4, joka muuttaa vuonna 1749 Pietarsaareen, ja viimeist\u00e4 sukupolvea edustaa Otto August Malm, joka kuolee vuoden 1898 lopulla. Malmin kauppahuoneen historia k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 toisin sanoen noin 150 vuotta kaupungin historiaa.<\/p>\n

Niclas Malm, \u201dStormalmen\u201d (1724\u20131785)<\/h3>\n

Niclas Malm syntyi vuonna 1724 Uudessakaarlepyyss\u00e4 ja muutti vuonna 1749 Pietarsaareen, jossa meni naimisiin kauppias Matts Nymanin tytt\u00e4ren, Marian, kanssa. Vuonna 1766 h\u00e4nest\u00e4 tuli itsen\u00e4inen kauppias. Kymmenen vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4n rakennutti kaupungin etel\u00e4isen tulliportin l\u00e4nsipuoliselle tontille nro 73 uuden asuintalon, jonka yhteydess\u00e4 oli rihkamapuoti. Niclas Malmista tuli menestyksek\u00e4s kauppias ja laivanvarusta-ja, jota alettiin kutsua nimell\u00e4 \u201dStormalmen\u201d. H\u00e4nest\u00e4 kehittyi nopeasti kaupungin rikkain kauppias ja suurin laivanvarustaja. Niclas Malm kuului tapuli- ja purjehdusvapauden intomielisiin puolestapuhujiin, ja vuonna 1765 Pietarsaari saikin muiden pohjalaisten kaupunkien ohella purjehdusvapauden. Niclas Malm hankki vuosien mittaan useiden yhti\u00f6iden osakkuuksia; niit\u00e4 olivat mm. pikiruukki, tupakkakehr\u00e4\u00e4m\u00f6 ja Calholman laivaveist\u00e4m\u00f6. Niclas Malm johti tupakkakehr\u00e4\u00e4m\u00f6\u00e4 vuodesta 1766 kuolemaansa 1785 asti. Johtajuus siirtyi sitten h\u00e4nen langolleen Adolf Lindskogille, joka oli avioitunut Malmin tytt\u00e4ren Anna Catharinan kanssa.<\/p>\n

Niclas Malmin pojat asettuivat asumaan eri tonteille vanhan kotitalonsa l\u00e4hist\u00f6lle: Matts Malm, joka oli heist\u00e4 vanhin, sai omakseen tontin nro 95 L\u00e4ntiselt\u00e4 Pitk\u00e4kadulta. Johan Malm hankki tontin nro 2 Isokadun varrelta ja h\u00e4nest\u00e4 tuli aikaa my\u00f6ten talossa vuonna 1804 syntyneen kansallisrunoilija J. L. Runebergin isois\u00e4. Nils Nilsson Malm hankki omistukseensa tontit nro 63 ja 74, joista toinen sijaitsi Isokadun ja toinen L\u00e4ntisen Pitk\u00e4kadun varrella. Pehr Malm sai itselleen kotitontin etel\u00e4puoliskon.<\/p>\n

Niclas Malmin leski, Maria, jatkoi liiketoimintaa miehens\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen vuonna 1785. Nuorin pojista, Kilian (1771\u20131813), joka oli alaik\u00e4inen, asui edelleen kotitalossa. H\u00e4n l\u00e4hti sittemmin merille ja eteni merikapteeniksi. \u00c4idin luovuttua liikkeen hoidosta vuonna 1799 Kilian j\u00e4i maihin ja alkoi harjoittaa kauppiaan ammattia synnyinkodissaan. Talo siirtyi h\u00e4nen pojalleen kirjanpit\u00e4j\u00e4 Kilian Malm nuoremmalle (1793\u20131828). Tontti tuhoutui kaupungin palossa vuonna 1835.<\/p>\n

\n
\n

Pehr Malm (1768\u20131827)<\/h3>\n

\"pehr\"<\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>\n

\n

Niclas Malmin pojista Pehr Malmista oli tuleva menestyksekk\u00e4in, ja tavallaan juuri h\u00e4n tuli siirt\u00e4neeksi Malmin perinn\u00f6n edelleen poikansa Peter Malm juniorin ja pojanpoikansa Otto August Malmin kautta.<\/p>\n

Pehr Malm vakiinnutti asemansa vuonna 1790 ja kuului pian kaupungin johtaviin kauppiaisiin. H\u00e4n otti haltuunsa kotitontin etel\u00e4puolen ja rakensi sille vuonna 1792 oman asuintalon. P\u00e4\u00e4rakennus, joka oli hirsinen, verhottiin rappauksella siten, ett\u00e4 se n\u00e4ytti kivitalolta. Talo sijaitsi tullipaikan l\u00e4nsipuolella ja hallitsi koko tulliportin avointa n\u00e4kym\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kun tsaari Aleksanteri I matkusti vuonna 1819 Suomessa, h\u00e4n vieraili mm. Pietarsaaressa. H\u00e4net kutsuttiin tuolloin Pehr Malmin kotiin, jossa virkist\u00e4ytyi hetken.<\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

Pehr Malmista tuli aikanaan kaupungin suurin tervanviej\u00e4 ja suolan ja viljan maahantuoja. H\u00e4nen tervakirjoissaan mainitaan yli 270 eri tervantoimittajan nimet. Pehr Malm erikoistui potaskan kauppaan ja vei vuonna 1817 maasta yli 20 000 kg potaskaa. H\u00e4n kilpaili lankonsa Adolf Lindskogin kanssa kaupungin rikkaimman kauppiaan asemasta. Pehr Malm sijoitti varoja useisiin laivanrakennuksiin, sek\u00e4 keinottelutarkoituksessa ett\u00e4 omaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n varten. H\u00e4n tuli omistamaan yhdess\u00e4 tai yksin noin 15 laivaa. Maata kohtasi 1820-luvulla syv\u00e4 talouslama. Kaupank\u00e4ynti tyrehtyi ja kuolemansa aikoihin vuonna 1827 Pehr Malm oli l\u00e4hes rutik\u00f6yh\u00e4. Voidaan sanoa, ett\u00e4 Pehr Malmilla oli ep\u00e4onnea joutuessaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n liikeuransa taloudellisesti vaikeina aikoina.<\/p>\n

\n
\n

Peter Malm jr. (1800\u20131868)<\/h3>\n

Perheen vanhimpana poikana Peter Malm jr. sai pian ottaa vastuun kantaakseen. H\u00e4n oli saanut perusteellisen koulutuksen ja ryhtyi t\u00e4ysiik\u00e4iseksi tultuaan is\u00e4ns\u00e4 liikekump-paniksi. Is\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen h\u00e4n astui kauppahuoneen johtoon ja kutsui itse\u00e4\u00e4n Peter Malm jr:ksi. H\u00e4n kehitti kauppahuoneen er\u00e4\u00e4ksi Suomen suurimmista ja oli ajoittain maamme suurin laivanvarustaja. Peruskoulutuksensa Peter oli saanut Turun katedraalikoulussa ja opintojaan h\u00e4n jatkoi \u00c5bo Akademiss\u00e4. Vuonna 1818 h\u00e4n teki opintomatkan Englantiin ja toimi kauppaharjoittelijana jonkin aikaa Liverpoolissa. Vuonna 1824 Peter avioitui Charlotta Ulrica H\u00f6ckertin, tunnetun vaasalaisen kauppiaan tytt\u00e4ren kanssa.<\/p>\n<\/div>\n

\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"PeterMalm\"<\/h3>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n

Pietarsaarta vuonna 1835 kohdanneessa suuressa tulipalossa tuhoutui Pietarsaaren kaupungin koko etel\u00e4osa, ja sen my\u00f6t\u00e4 muun muassa kaikki Malmin veljeksille kuuluneet talot. Palon j\u00e4lkeen Peter rakennutti uuden kivitalon, nykyisen Malmin talon, joka on Pietarsaaren kaupunginmuseon p\u00e4\u00e4rakennus. Rakennuksen piirsi helsinkil\u00e4inen arkkitehti Anders Fredric Granstedt.<\/p>\n<\/div>\n

Kauppa ja merenkulku p\u00e4\u00e4siv\u00e4t suhteellisen nopeasti vauhtiin tulipalon j\u00e4lkeen, ja pian n\u00e4htiin Malmin laivoja kaikissa suuremmissa satamissa. Malm vastasi 1830-luvun loppupuolella suunnilleen puolesta kaupungin koko n. 20 000 tynnyrin tervanviennist\u00e4. Tynnyrin myyntihinta saattoi olla hyvin\u00e4 vuosina 3 kertaa ostohintaa suurempi. Tervakauppa oli viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta puutavarakauppa kasvoi jatkuvasti 1800-luvun keskivaiheilla. Ulkomaisten satamien v\u00e4listen rahtikuljetusten merkitys lis\u00e4\u00e4ntyi samoin Peter Malmin aikana.<\/p>\n

Englannin kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kaupasta tuli yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4kyy Malmin kauppahuoneen yhteysverkosta. Peter Malmilla oli yhteisty\u00f6kumppaneita useissa ulkomaisissa kauppahuoneissa: Tukholmassa Sutthoff & co, Lontoossa Prescott & Co, Hullissa Clay Squire ja P. S\u00f6renson ja poika.<\/p>\n

\n
\n

\"Hercules\"<\/p>\n<\/div>\n

\n

Hyv\u00e4t suhdanteet piristiv\u00e4t kaupank\u00e4ynti\u00e4 ja laivanrakennusta 1830-luvulla. Peter Malmista tuli kaupungin eturivin laivanvarustaja. Vuonna 1838 purjehti priki Charlotte Mustallemerelle ja oli sen my\u00f6t\u00e4 suurin suomalainen kauppa-alus, joka teki niin. Vuosina 1844\u201347 parkki Hercules tekee matkan, joka tulee olemaan suomalaisen aluksen ensim-m\u00e4inen maailmanymp\u00e4ripurjehdus. Laivan kapteeni oli Petter Gustaf Idman (1796\u20131856). H\u00e4n oli purjehtinut vuosina 1820\u201324 Kap Hornin ymp\u00e4ri ruotsalaisella Ophir-laivalla. Ophirin omisti tukholmalainen varustaja Niklas Lindskog, joka oli Peter Malmin serkku.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

Vuotta 1853 tavataan pit\u00e4\u00e4 Peter Malmin talouden menestyksekk\u00e4imp\u00e4n\u00e4 vuotena. Voittokulun katkaisi Kriminsota, joka alkoi vuonna 1854. Sodan alkaessa Peter omisti 10 laivaa, mutta sen loppuessa niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli v\u00e4hentynyt kahteen.\u00a0Sodan j\u00e4lkeen Peter Malmi rakennutti uusia laivoja entisten tilalle. Laivat rakennettiin nyt entist\u00e4 suuremmiksi. H\u00e4n otti tuolloin laivoissaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n rautapolvekkeet ja diagonaalikiskot.<\/p>\n

\n
\n

Peter Malm oli jo kauan omistanut vanhojen vesisahojen osakkuuksia, n\u00e4ist\u00e4 mainittakoon mm. Keppo Jepualta. Vuonna 1859 h\u00e4n sijoitti oman h\u00f6yrysahan rakentamiseen kaupungin satamaan Tukkisaareen. Saha aloittitoimintansa vuonna 1860 ja oli lajissaan Suomen toinen h\u00f6yrysaha. 1860-luvun alussa Peter Malm toimi kansanedustajana. H\u00e4n sairastui 3.2.1868 ja kuoli 6.8.1868 klo 23.30. H\u00e4nen poikansa Otto August Malm jatkoi kauppahuoneen hoitamista is\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen.<\/p>\n<\/div>\n

\n

\"stockholmen\"<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n

Otto August Malm (1838\u20131898)<\/h3>\n

\"ottomalm\"<\/p>\n<\/div>\n

\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Otto Malmin 10 vuotta vanhempi veli, Petter Herman, olisi ollut kauppahuoneen luonnollinen perij\u00e4, mutta h\u00e4n oli menett\u00e4nyt kuulonsa lapsena sairastetun taudin seurauksena. Otto sai peruskoulutuksensa Pietarsaaressa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4net l\u00e4hetettiin Schwanbeckin kauppaopistoon Rostockiin. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n oli harjoittelijana eri kauppahuoneissa sek\u00e4 Englannissa ett\u00e4 Saksassa. P\u00e4\u00e4tetty\u00e4\u00e4n opintonsa vuonna 1858 h\u00e4n alkoi ty\u00f6skennell\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 luona, ja t\u00e4m\u00e4n kuoltua vuonna 1868 h\u00e4n otti kauppaliikkeen hoitaakseen. Vuonna 1865 Otto Malmista tuli Norjan varakonsuli.
\nOtto kihlautui vuonna 1872 serkkunsa Maria Malmin kanssa, ja seuraavana vuonna he meniv\u00e4t naimisiin. Avioliitto kesti vain lyhyen ajan, koska Maria menehtyi jo seuraavana vuonna 20.8.1874 matkustajalaiva \u00d6sterbottenin palossa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

\n
\n

Is\u00e4ns\u00e4 tavoin Otto Malm oli mukana kaupungin hallinnossa. H\u00e4n auttoi taloudellisesti kaupungin uuden raatihuoneen rakennust\u00f6iden loppuunsaattamisessa ja rakennutti vaimonsa muistoksi kaupungin ensimm\u00e4isen kansakoulun, jonka nimeksi tuli Maria folkskola (Marian kansakoulu). Vuonna 1875 Otto Malm valittiin kaupungin ensimm\u00e4iseksi valtuuston puheenjohtajaksi.<\/p>\n

Suomen rautatieverkkoa laajennettaessa 1800-luvun lopulla Pietarsaari j\u00e4\u00e4 runkoradan sivuun. Jotta kaupunki saisi rautatieyhteyden, Otto Malm sijoittaa varojaan sivuraiteen rakentamiseen Pietarsaaren ja P\u00e4nn\u00e4isten v\u00e4lille vuonna 1885. Sijoitus on m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n 200 000 mk, eli puolet kustannuksista.<\/p>\n<\/div>\n

\n

\"majken\"<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

Otto Malmille my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n vuonna 1881 kauppaneuvoksen kunnia-arvo. Vuosina 1878\u20131885 h\u00e4n toimii Suomen Pankin tilintarkastajana.\u00a0Otto Malmin aikoina puutavarakaupan merkitys kasvaa. Malm muodostaakin yhdess\u00e4 tehtailija Philip U. Strengbergin kanssa sahatavaran hankintayhti\u00f6n, Jakobstads stockbolagin (Pietarsaaren tukkiyhti\u00f6n), ja ensimm\u00e4iset h\u00f6yryk\u00e4ytt\u00f6iset hinaajat saapuvat paikkakunnalle. Otto Malm osallistuu tupakkatehtaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n; h\u00e4nh\u00e4n omistaa siit\u00e4 kolmasosan. H\u00e4nest\u00e4 tulee my\u00f6s Tervakosken paperitehtaan osakas. Voi sanoa, ett\u00e4 Malmin kauppahuone sijoittaa 1800 luvun lopulla varojaan yh\u00e4 enemm\u00e4n teollisuustoimintaan ja yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kauppaan ja varustamotoimintaan. Voittovaransa Otto Malm sijoittaa osakkeisiin ja p\u00f6rssikauppaan, ja kuolemansa aikoihin v. 1898 h\u00e4nen omaisuutensa arvo on n. 10 000 000 mk, josta suurin osa on sijoitettu arvopapereihin.<\/p>\n

Otto Malmin kuoltua myyd\u00e4\u00e4n Ahvenanmaalle Malmin kauppalaivaston kaksi viimeist\u00e4 alusta, Europa ja Vanadis.<\/p>\n

Nykyisin Malmin kauppahuoneen muisto el\u00e4\u00e4 mm. rahastossa, jonka Otto Malm perustutti testamentissaan, Pietarsaaren Malmin sairaalassa ja Malmin talossa, joka on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Pietarsaaren kaupunginmuseon t\u00e4rkein toimipiste ja joka vaalii Malmin kauppahuoneen muistoa.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 Malmin kauppahuoneesta voi lukea mm. seuraavista l\u00e4hteist\u00e4: Oskar Nikulan tutkielma\u00a0Malmska handelshuset i Jakobstad<\/em>, Helsinki 1948; Ragnar Mannil:\u00a0L\u00e4himm\u00e4isten hy\u00f6dyksi ja yhteiskunnan parhaaksi<\/em>, Pietarsaari 1998, Al. Ahlstr\u00f6m:\u00a0Otto A. Malm<\/em>, artikkeli Peders\u00f6re jultidningiss\u00e4 1943.<\/p>\n

Guy Bj\u00f6rklund<\/strong><\/em><\/p>\n<\/article>\n

\n
\n
<\/div>\n<\/div>\n<\/section>\n<\/div>\n